Vuoden 2016 julkaisussa ”Kung Fu Panda” avainhenkilöille valittu puheäänitys sai kritiikkiä toimituksestaan. Vaikka alkuperäiset esitykset olivat energisiä ja mukaansatempaavia, jälkiäänitetyssä versiossa oli ääninäyttelijöitä, joiden sävyt tuntuivat sopimattomilta hahmojen persoonallisuuden kanssa. Tämä yhteensopimattomuus johti heikentyneeseen emotionaaliseen yhteyteen, kun katsojat kamppailivat kohtaamaan hahmoja, joita he olivat aiemmin ihailleet alkuperäisessä muodossaan.
- ”Leijonakuningas” (kiinalainen versio)
- Disneyn ”The Lion King” -elokuvan kiinalainen versio kohtasi vastareaktion kulttuuristen sopeutumisongelmien vuoksi. Tietyt idiomit ja vitsit eivät käännetty hyvin, mikä johti hämmennykseen nuorempien yleisöjen keskuudessa, jotka eivät tunne länsimaisia viittauksia. Kulttuurikontekstin puute laimenti komediallisia hetkiä, jotka resonoivat kansainvälisten katsojien keskuudessa. Kulttuurikonsulttien osallistuminen olisi voinut parantaa suhteellisuutta ja varmistaa, että huumori osuu asianmukaisesti menettämättä olemusta.
- ”Frozen II” (Mandarin Dub)
- Frozen II:ssa teknisillä seikoilla oli myös ratkaiseva rooli sen vastaanotossa. Äänen synkronointiongelmat häiritsivät uppoamista keskeisten kohtausten aikana. Katsojat huomasivat epäjohdonmukaisuuksia hahmojen huulten liikkeiden ja ääninäyttelijöiden dialogien välillä – tämä virhe vähensi muuten kiehtovaa tarinaa. Huolellinen huomio yksityiskohtiin on välttämätöntä; Pienetkin yhteensopimattomuudet voivat vetää yleisön pois elokuvakokemuksesta.
- ”Avatar: The Last Airbender” (animaatiosarja)
Animaatiosarja ”Avatar: The Last Airbender” kohtasi ongelmia äänitaitojen valinnassa sen mandariinikiinaksi. Joiltakin hahmoilta puuttui selkeät äänet, jotka vastasivat heidän persoonaansa, mikä johti katsojien irtautumiseen. Vahva äänitaiteilijoiden valinta, jotka pystyivät välittämään tunteita tehokkaasti, olisi lisännyt hahmokuvauksiin syvyyttä ja lisännyt yleisön kiintymystä.
”Despicable Me 3” (kiinalainen dubaatti)
